Ulrika bjerström

Ulrika Björkstamin elämä muuttui, kun lentokone syöksyi maahan vain kymmenien metrien päähän hänestä

Marraskuinen päivä Meksikossa vuonna muutti Ulrika Björkstamin elämän täysin. titta vei mukanaan aviomiehen, työpaikan ja Ulrikan ulkonäön sellaisena kuin titta oli siihen asti ollut. Nyt 14 vuotta myöhemmin hän toivoo, että hänen tarinastaan kiinnostuttaisiin muista syistä kuin onnettomuuden dramaattisuuden vuoksi.

On marraskuinen päivä Meksikossa vuonna Ulrika Björkstam kiirehtii töistä kohti vuotissyntymäpäivänsä illallista, josta hän on jo myöhässä ylitöiden vuoksi.

Ulrika odottaa taksia jalkakäytävällä ja kiinnittää huomionsa horisontissa oudon matalalla ja oudosta suunnasta lentävään lentokoneeseen.

Ulrika ihmettelee, minne kone mahtaa olla menossa. Tuntuu kuin se lentäisi suoraan häntä kohden.

– Ja niinhän titta sitten lensikin. Muistan, kun kone räjähti vain parinkymmenen metrin päässä minusta ja paineaalto tarttui minuun, jolloin lensin ilmaan sen voimasta.

Se hetki muutti Ulrikan elämän käänteentekevästi ja pysyvästi.

Katso yllä olevalta videolta, mitä Ulrika Björkstam kertoo onnettomuuden jälkeisistä hetkistä ja toipumisprosessista.

Ulrikan ihosta paloi onnettomuud

  • ulrika bjerström

    • "Mitä toi resilienssi siis oikein tarkoittaa?”

    Tämä on yksi parhaita kysymyksiä, joita minulle tämän tästä esitetään.

    Resilienssistä on koronavuosien jälkeen tullut ainakin työelämässä muotisana, jota monet hokevat. Uutisissakin sana toistuu tämän tästä. Mutta toisaalta käsite on aika monille etäinen, eikä lähelläkään konkretiaa.

    Eikä mikään ihme, sillä eihän se varsinaisesti ole mitään hyvää suomen kieltä. Sana resilienssi on peräisin latinan kielen sanasta "resilire", joka tarkoittaa ”hypätä tai ponnahtaa takaisin”.

    Resilienssi on kykyä selviytyä ja sopeutua elämän haasteisiin ja muutoksiin. Se ilmenee monin eri tavoin, sillä eri tilanteissa tarvitaan erilaisia voimavaroja ja toimintaa. Joissain tilanteissa kysytään sinnikästä ponnistelua eteenpäin, ja jotkut tilanteet taas edellyttävät enemmän sopeutumista ja joustamista. Joskus se voi olla toipumista ja palautumista, joka voi kestää pitkäänkin. Aina emme suinkaan ponnahda superpallon lailla takaisin, vaan eteneminen voi muistuttaa pikemminkin ryömintää.

    Itse kutsun resilienssiä muutoskyvyksi. Se ei ole harvojen ominaisuus, vaan meissä kaikissa on tätä taitoa luonnostaan. Vaikeudet voivat jopa vahvistaa

    Erika Bjerström

    Erika Elisabeth Bjerström (en tid Erika Bjerström-Ramsey), född 30 juni i Gävle, är en svensk journalist och författare.

    Hon arbetade 27 år på Sveriges Television och var där utrikeskorrespondent i EU, Afrika och senast USA, programledare för "Korrespondenterna" och var fram till global klimatkorrespondent.[1][2]

    Biografi

    [redigera | redigera wikitext]

    Bjerström har en journalistutbildning från Temple University i Philadelphia, USA[3] och har arbetat som journalist sedan [1]

    Mellan och arbetade hon som miljö- och vetenskapsjournalist på bland tidningen "Alternativet"[4], tidningen Land[5] och Dagens Eko[5].

    flyttade hon till Bryssel, och var enligt UD den första svensk som anställdes i Europaparlamentet. Där var hon informationssekreterare för Green Progressive Alliance.[6]

    gick hon över till Dagens Nyheter som miljöreporter. vann hon ett av EU-kommissionens journalistpris för bästa miljörapportering för serien "Miljövår" som handlar om framgångar inom svensk och europeisk miljövårdspolitik. Reportagen gavs senare ut samlat som en bok med samma namn [7] – var hon biträdande redaktionschef på Dagens Nyheter, och lämnade tidninge